ALS

ALS

1. Miten määrittelet alkoholijuoman?

- Nautittavaksi tarkoitettua juomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8, mutta korkeintaan 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.

2. Mitä laki sanoo alkoholijuomien hankinnasta anniskeluun?

- Saa anniskella ja nauttia vain laillisesti toimitettua alkoholijuomaa. Laillisesti alkoholijuomat hankitaan alkoholiyhtiöstä, luvan saaneilta alkoholijuomien valmistajilta tai tukkumyyjiltä. 

3. Mitä laki sanoo anniskeluajasta?

- Ravitsemisliikkeen saa avata aikaisintaan kello 5 ja sen saa pitää auki kello 2:een. Jos ravitsemisliikkeessä anniskellaan alkoholijuomia ja alkoholijuomien anniskelu on määrätty päättymään anniskelupaikassa tai sen osastossa aikaisemin kuin kello 01.30, anniskelupaikka tai sen osasto on suljettava viimeistään puoli tuntia anniskeluajan päättymisen jälkeen.

Anniskelupaikan saa pitää auki kello 2:n ja 4:n välisenä aikana, jos anniskelupaikan anniskeluaikaa on jatkettu kello 01:30 jälkeen siitä erikseen annettujen sääntöjen mukaisesti. 

4. Mitä laki määrää henkilökunnasta?

- Alle 18-vuotias ei saa tarjoilla alkoholijuomia, ellei hän ole hankkinut riittävää ammattikoulutusta. Henkilökunta ei saa olla päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena. 

Opiskelijaa, joka on täyttänyt 16 vuotta, saadaan käyttää opetussuunnitelman mukaiseen alkoholijuomien tarjoiluun vain asianmukaisen koulutuksen saaneen 20 vuotta täyttäneen kouluttajan/työpaikkaohjaajan ohjaamana.

5. Mitkä ovat perusannokset anniskelussa?

- Alkoholijuomaa saadaan anniskella kerrallaan vain yksi annos (perusannos). Aterian yhteydessä saadaan anniskella samanaikaisesti useaa eri alkoholijuomaa. Anniskelu seurueelle on sallittu pullotain tai muissa myyntipakkauksissa. 

Väkevien alkoholijuomien perusannos on 4 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 2 senttilitran annoksina. Hotellin minibaareissa perusannos voi olla 5 senttilitraa, jos juoma on pakattu tämän kokoiseen pienoispulloon. 

Mietojen alkoholijuomien perusannos on 8 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 4 senttilitran annoksina. 

Alkoholijuomaa, joka on valmistettu yksinomaan käymisen avulla, tai jonka alkoholipitoisuus on enintään 5,5 tilavuusprosenttia saadaan anniskella laseittain sekä pullottain tai muissa myyntipakkauksissa.

Juomasekoitukset (cocktailit), joihin käytetään useaa eri alkoholijuomaa, alkoholin kokonaismäärä saa olla enintään yhtä suuri kuin se voi olla 4 senttilitrassa väkevää alkoholijuomaa.

6. Mitä laki sanoo keittiöalkoholeista?

- Ravintola voi hakea lupaa keittiöalkoholin käyttämiseen ruoanvalmistuksessa. Verottoman keittiöalkoholin käyttö juomien tai juomasekoitusten valmistamiseen on kielletty. Lupaa haetaan valvirasta. Keittiöalkoholin käytöstä ja varastosta on pidettävä kirjaa ja luvanhaltijan kirjanpidosta on kyettävä jälkikäteen selvittämään käytetyn alkoholin määrä ja laatu.

Kassatoiminnot ja maksuvälineet

Erilaisia maksuvälineitä

- pankkikortti

- raha

- online-maksukortti

- luottokortti

- hotellilasku

- lounasseteli, lounaskortti

- yhdistelmäkortti

Lounasseteli ja lounaskortti: ei voi käyttää muuhun kuin aterioinnin maksamiseen. Ei voi vaihtaa rahaksi, ei saa vaihtorahaa.

Pankkikortti: tarkoitettu käytettäväksi tilillä olevien varojen puitteissa. Pankkikorttiin voi halutessaan hakea maksuaika- tai luotto-ominaisuutta.

Luottokortti: maksuaikakortti, voidaan hakea luotto-ominaisuutta. 

Online-maksukortti: käy suomessa ja ulkomailla sellaisissa liikkeissä, joissa on kyseisen kortin tunnus. Ostojen yhteydessä tilille tehdään katetarkistus ja varaus. Kortilla ei voi tehdä ostoja 'yli varojensa'. 

19.12. klo. 18.15 

vakioateriat / tarj. ajat. 

tarjoilujärjestys

hyvä as.palv. myynnin rek. punaportin toimintaohjeet

blogi + muistiinpanot 

Vakioateriat

Illallinen, päivällinen, lounas sekä aamiainen.


Aamiainen:
Tarjoiluaika 6.30-11.00
Tarjoilupaikkoja esim. sairaalat, päiväkodit, henkilöstöravintolat, oppilaitokset, puolustusvoimat, hotellit, motellit, bed & breakfeast- majoitus- paikat, huoltoasemat ja kahvilat.

Tarjoilumuotoja: huonepalvelu, noutopöytä, linjasto, pöytiintarjoilu

Aamiaistyypit:

mannermainen eli contintental: kahvi/tee, vaalea leipä, voi, marmeladi

englantilainen eli English: tee/kahvi, paahtoleipä, kananmuna, makkara, pekoni, tuoremehu

Skandinaavinen: kahvi/tee, puuro/murot, leipävalikoima, leikkeleet, kasvikset, jogurtti, viili, kananmuna, lihapullat, pekoni, makkara, hedelmä, tuoremehu, hillo, marmeladi ja makea leivonnainen.

Lounas:
Tarjoiluaika: klo 11.00-14.00
Tarjoilupaikkoja esim. ravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, koulut ja hoitolaitokset.
Tyypillisiä ruokalajeja: arkiset ruokalajit: salaatit, keitot, kastikkeet/padat/höystöt, laatikkoruoat, murekeruoat, arkiset kokoliha-, ja kala ja broileriruoat, kiisselit, rahkat, hedelmäsalaatit, jäätelöt, kahvi/tee

- erityisruokavalioihin kuuluvat ruokalajit

Tarjoilumuodot: nopea, hyvin etukääteen suunniteltu tarjoilu noutopöydästä tai linjastosta. Myös osittainen pöytiintarjoilu mahdollinen. Edustuslounailla tavallisesti pöytiintarjoilu.


Asiakaspalvelijan tehtävät:
Reipas, iloinen palveleminen. Asiakkaiden neuvominen ja ohjaaminen valinnoissa, kassatoiminnoista vastaaminen, ruokien ja astioiden riittävyydestä huolehtiminen ja astiahuoltoon osallistuminen

Päivällinen:
Tarjoiluaika: klo 16.00-19.00
Tarjoilupaikkoja esim. ravintolat, hotellit, hoitolaitokset ja henkilöstöravintolat

Erityispiirteitä ravintoloissa ja hotelleissa:
- yleensä kolmen ruokalajin kokonaisuus
- raaka-aineet ja valmistustavat tasokkaampia ja kalliimpia kuin lounaalla
- ruokajuomina suositaan viinejä ja oluita

Erityispiirteitä henkilöstoravintoloissa ja hoitolaitoksissa:
- yleensä kevyempi kuin lounas

Tarjoilumuodot: noutopöytä, pöytiintarjoilu

Asiakaspalvelijan tehtävät:
ruokien ja astioiden riittävyydestä huolehtiminen, tilaisuuden luonteen mukainen tarjoileminen, asiakkaiden viihtyvyydestä huolehtiminen, astiahuoltoon osallistuminen


Illallinen:
Tarjoiluaika: yleensä klo. 20.00 jälkeen.
Tarjoilupaikkoja esim. hotellit, ravintolat ,henkilöstöravintolat ja tarjoilu tilaustoimintana

Erityispiirteitä:
- 4-6 ruokalajia
- ruokalajit arvokkaista raaka-aineista
- usein pieniä ja näyttäviä ruokalajeja
- ruokajuomina arvokkaita viinejä, ruokaryyppyjä, apertiiveja ja digestiivejä.

Tarjoilumuodot: pöytiintarjoilu joko annoksina/vadilta, mahd. ruoanvalmistusta salissa kuten liekittämistä

Asiakaspalvelijan tehtävät:
- tilaisuuden luonteen mukainen tarjoileminen, asiakkaiden viihtyvyydestä huolehtiminen ja astiahuoltoon osallistuminen.

Brunssi:
Tarjoiluaika: klo 11.00-15.00
Tarjoilupaikkoja esim. hotellit, ravintola tja tarjoilu tilaustoimintana

Erityispiirteitä: aamiaisen ja lounaan välimuoto, tarjoillaan yleensä sunnuntaisin, tarjoillaan usein tiettyä tilaisuutta varten, ruokajuomana kuohuviini ja tuoremehu.


Aperitiivi on ennen ateriaa nautittava alkoholijuoma, jonka yhteydessä usein tarjotaan alkupaloja. Usein aperitiivin ajatellaan lisäävän ruokahalua. Tyypillisiä aperitiivijuomia ovat samppanja, sherry, vermutti tai kuiva cocktail.

Digestiivi on alkoholijuoma, joka nautitaan ruokailun päätteeksi. Digestiivinä pidettyihin juomiin lisätään yleensä yrttejä, joilla on karminatiivisia, ilmavaivoja lievittäviä vaikutuksia. Näiden yrttien ansiosta digestiivien uskotaan parantavan ruoansulatusta.

Hyvä asiakaspalvelija

Tarjoilutekniikan osaamisen lisäksi ammattitaitoiselta tarjoilijalta edellytetään myöskin yrityksen liikeidean mukaista ulkoasua sekä hyviä käytöstapoja. Hyvien tapojen noudattaminen on asiakaspalvelussa itsestäänselvyys. Erityisesti tervehtiminen ja silmiin katsominen viestivät asiakkaalle, että hänet on huomioitu.

Kielitaitoa korostetaan etenkin kansainvälisten yritysten henkilöstöravintoloissa, hotelleissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Hyvä asiakaspalvelija osaa palvella asiakkaita sekä esitellä tarjottavat tuotteet Suomessa molemmilla kotimaisilla kielillä ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Asiakaspalvelijan on tunnettava tarjoamansa tuotteet niin, että hän pystyy auttamaan asiakkaita valintojen tekemisessä suosittelemalla tai  kuvailemalla tuotteita. Hänen pitää pystyä opastamaan myös erityis-ruokavaliota noudattavia asiakkaita.

Asiakaspalvelija huolehtii siitä, että tarjottavia tuotteita, astioita ja ruokailuvälineitä on riittävästi koko ajan ja että ruokailutila on siisti. Omatoimisuuden lisäksi asiakaspalvelija tarvitsee kykyä työskennellä tiimissä. Innostunut asenne työhön välittyy asiakkaalle positiivisella tavalla.

Asiakaspalvelutilanteita saattaa joskus syntyä ongelmia. Asiakas ei aina ole tyytyväinen saamaansa palveluun. Tällöin asiakaspalvelijalta vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, joustavuutta ja paineensietokykyä, jotta hän osaa ratkaista ongelmatilanteen heti asiakasta tyydyttävällä tavalla. Pahoittelut ja anteeksipyyntö sekä esimerkiksi ilmainen jälkiruoka tai hinnan alennus saattavat laukaista tilanteen myönteisesti. Asiakkailta saadut palautteet ovat osa omavalvontaa ja ne kirjataan kunkin yrityksen omavalvontajärjestelmään. Asiakaspalvelijan on osattava tuoda saamansa myönteiset ja kielteiset asiakaspalautteet julki koko työryhmälle. Lisäksi hänen on osattava tehdä mahollisia parannusehdotuksia palautteiden perusteella.

                                                     Asiakaspalvelijan ulkoinen olemus

1. Työasu

Kaikilla tarjoilijoilla tulee olla yhtenäinen työasu, joka soveltuu työhön, jossa sitä käytetään. Työasu ei saa kiristää ja sen tulee sopia eri vartalotyypeille. Työasun tulee myös olla helppohoitoinen sekä hengittävää materiaalia eikä se saisi hiostaa

- asiakaspalvelijan työasun tulee aina olla puhdas ja hyvin huollettu (mm. silitys) sekä ehjä.

2. Henkilökohtainen hygienia

Asiakaspalvelija joutuu palvelutilanteessa yleensä melko lähelle asiakasta, näinollen puhtaudesta ja henkilökohtaiesta hygieniasta huolehtiminen onkin erittäin tärkeää.

Hiukset: puhtaat ja malliltaan sellaiset, jotta ne näyttävät siisteiltä ( asiakkaan silmään ). Hiukset eivät saa roikkua esim. asiakkaan tai tarjoiltavien tuotteiden päällä, näin ollen esimerkiksi pitkät hiukset tulisi asiakaspalvelutehtävissä pitää kiinni. Jos miehillä on parta, sen siisteyteen tulee myös kiinnittää huomiota, parransänkeä ei saa olla, se on ajettava.

Suu ja hampaat: hampaiden tulee olla puhtaat ja muutenkin hyvin hoidetut. Rikkinäiset hampaat saattavat aiheuttaa pahanhajuisen hengityksen. Samoin voimakkaasti tuoksuvia ruoka-aineita esim. valkosipulia tulisi välttää tuovoron aikana ja ennen sitä.

Kädet ja sormet: pestävä usein, kynnet leikattava sopivan mittaisiksi ja kynsilakan käyttöä tulee välttää. Liian pitkät tai pureskellut kynnet antavat asiakaspalvelijasta epämiellyttävän vaikutelman. Kynnenalusten tulee olla puhtaat.

Jalat ja kengät: jalkineiden tulee olla sopivan matalakorkoiset ja mieluiten nahkaa (hengittää). Varpaat piilossa. Sukat ja sukkahousut kuuluu asiakaspalvelijan pukeutumiseen. 

Muu vartalo: asiakaspalvelijan pitää huolehtia vartalonsa hyvinvoinnista ja miellyttävästä ulkonäöstä. Erilaisia näkyvillä olevia leimoja tulee välttää, ei fritsuja eikä tatuointeja näkyvillä.

Ehostus: kasvojen ehostuksen tulee olla hillittyä

Hikoilu: kunnollinen pesu enne työvuoron alkua varmistaa asiakaspalvelijan raikkauden työssään. Lisäraikkautta antamaan voi käyttää miedontuoksuisia hikoilua estäviä valmisteita. Hajuvesipilveä tulee välttää sekä myöskin voimakast tupakan hajua ( ei tupakointia työvaatteissa )

Korut: korujen käytön asiakaspalvelutehtävissä tulee olla hillittyä. Roikkuvat ja helisevät korut eivät kuulu asiakaspalvelijan työasuun.

Muu ulkoinen olemus

Asiakaspalvelu on asiakkaan ja asiakaspalvelijan vuorovaikutustilanne, jossa onnistuminen ei riipu ainoastaan palvelutekniikasta ja asiakaspalvelijan ulkonäöstä. Asiakaspalvelija viestii eleillään, asennollaan, sekä muulla niin kutsutulla sanattomalla kielellään.

Kasvojen ilmeet ja äänenpaino viestivät haluttomuudesta ja väsymyksestä

Vartalon asento (ryhti) ja kävelyrytmi kertovat asiakaspalvelijan aktiivisuudesta ja antavat henkilöstä aikaansaavan tai velton ja haluttoman vaikutelman

1. Tarkkaile tilanteita, joissa olet itse asiakkaana, esim. kioskilla, kahvilassa, kaupassa tai torilla. Millaisia myynti- ja esittelytekniikoita myyjät käyttivät, mitkä niistä vaikuttivat toimivilta, hyviltä, huonoilta tai ärsytäviltä? mitä niistä itse voisit käyttää?


2. Mieti millaisen kuvan annat itsestäsi asiakaspalvelijana. Kerää palautetta muilta ja vertaa saamaasi palautetta omiin käsityksiisi?

3. Aseta itsellesi myyntitaidon kehittämistavoitetta ja harjoittele taitojasi tietoisesti ja systemaattisesti. Pidä oppimispäiväkirjaa edistymisestäsi.

- tee havaintoja työkavereidesi käyttämistä esittely- ja myyntitekniikoista. Mitkä olivat erityisen toimivia?
- tarkkaile, miten muut työntekijät toimivat kiireessä. Miten he hallitsevat kiireen?
- miten itse toimit kiireessä? voitko omalla toiminnallasi helpottaa kiirettä ja ennakoida ruuhkan syntymistä? miten pystyt samanaikaisesti myymään tehokkaasti ja palvelemaan laadukkaasti? miten kehität omaa toimintaasi?
- mitkä ovat hyvän palvelun periaatteet työssäoppimispaikassasi? käy keskkustelua työkavereiden kanssa?

Hyvä asiakaspalvelija

Tarjoilutekniikan osaamisen lisäksi ammattitaitoiselta tarjoilijalta edellytetään myöskin yrityksen liikeidean mukaista ulkoasua sekä hyviä käytöstapoja. Hyvien tapojen noudattaminen on asiakaspalvelussa itsestäänselvyys. Erityisesti tervehtiminen ja silmiin katsominen viestivät asiakkaalle, että hänet on huomioitu.

Kielitaitoa korostetaan etenkin kansainvälisten yritysten henkilöstöravintoloissa, hotelleissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Hyvä asiakaspalvelija osaa palvella asiakkaita sekä esitellä tarjottavat tuotteet Suomessa molemmilla kotimaisilla kielillä ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Asiakaspalvelijan on tunnettava tarjoamansa tuotteet niin, että hän pystyy auttamaan asiakkaita valintojen tekemisessä suosittelemalla tai  kuvailemalla tuotteita. Hänen pitää pystyä opastamaan myös erityis-ruokavaliota noudattavia asiakkaita.

Asiakaspalvelija huolehtii siitä, että tarjottavia tuotteita, astioita ja ruokailuvälineitä on riittävästi koko ajan ja että ruokailutila on siisti. Omatoimisuuden lisäksi asiakaspalvelija tarvitsee kykyä työskennellä tiimissä. Innostunut asenne työhön välittyy asiakkaalle positiivisella tavalla.

Asiakaspalvelutilanteita saattaa joskus syntyä ongelmia. Asiakas ei aina ole tyytyväinen saamaansa palveluun. Tällöin asiakaspalvelijalta vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, joustavuutta ja paineensietokykyä, jotta hän osaa ratkaista ongelmatilanteen heti asiakasta tyydyttävällä tavalla. Pahoittelut ja anteeksipyyntö sekä esimerkiksi ilmainen jälkiruoka tai hinnan alennus saattavat laukaista tilanteen myönteisesti. Asiakkailta saadut palautteet ovat osa omavalvontaa ja ne kirjataan kunkin yrityksen omavalvontajärjestelmään. Asiakaspalvelijan on osattava tuoda saamansa myönteiset ja kielteiset asiakaspalautteet julki koko työryhmälle. Lisäksi hänen on osattava tehdä mahollisia parannusehdotuksia palautteiden perusteella.

                                                     Asiakaspalvelijan ulkoinen olemus

1. Työasu

Kaikilla tarjoilijoilla tulee olla yhtenäinen työasu, joka soveltuu työhön, jossa sitä käytetään. Työasu ei saa kiristää ja sen tulee sopia eri vartalotyypeille. Työasun tulee myös olla helppohoitoinen sekä hengittävää materiaalia eikä se saisi hiostaa

- asiakaspalvelijan työasun tulee aina olla puhdas ja hyvin huollettu (mm. silitys) sekä ehjä.

Noutopöytä

Noutopöytä tarkoittaa että asiakas noutaa itse ruokansa sekä juomansa. Se ei vaadi yhtä paljon henkilökuntaa kuin pöytiintarjoilu, joten noutopöytää käytetään tilaisuuksissa joissa on paljon assiakkaita. Tarjolla voi olla joko kylmiä tai kuumia ruokia. Myös kahvitarjoilu on mahdollista. Ruoka voidaan nauttia joko seisten tai istuen. 

Katetaan keskeiselle paikalle. Tarjoilijan tehtäviin kuuluu noutopöydän kattaminen, ruokien ja astioiden täydentäminen, siisteydestä huolehtiminen ja asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen.

Ei kylmä eikä lämpölaitteita. Kaksi aloituspistettä samaan suuntaan. Pöytään järjestetään ruokalajit identtisesti kummallekkin puolelle niin, että pöydän keskellä olevia ruokia voi ottaa kummaltakin puolelta. 

Gastronomisen järjestyksen mukaan ensin tarjotaan kalaruoat, sitten liharuoat ja viimeisenä muut ruokalajit.

Ruokalajien järjestämisessä noudatetaan seuraavia järjestämisperiaatteita:

• Gastronominen järjestys
• Ruokalajien arvojärjestys ja voimakkuus
• Ruokailun etenemisjärjestys

Noutupöydän kunnotus alkaa liinoituksella, seuraavaksi astiat, ruokalajit sekä somisteet järjestetään pöytään siten, että asiakkaiden on mahdollisimman helppo ottaa ruokaa pöydästä.

Tarjoilu linjastosta

Free-flow-linjasto = tarjoilulaitteet hajautettu eri ateriavaihtoehtojen / ruokalajien mukaan. Asiakkaat valitsevat haluamansa kokonaisuuden linjaston eri osista ja maksavat kassalle

Itsepalvelulinjasto = asiakas kokoaa itse kaikki aterian osat ja  astiat

Palvelulinjasto = henkilökunta annostelee / antaa osan tuotteista ja asiakas täydentää haluamansa ateriakokonaisuuden itse

 

Free-flow- ja itsepalvelu-linjastoja käytetään lähinnä kouluissa, kahviloissa ja henkilöstöravintoloissa.

Kuva itsepalvelulinjastosta. 

Free-flow-linjastossa saat liikkua valintasi mukaan.

Palvelulinjasto on harvinainen tarjoilumuoto, sillä se sitoo henkilökuntaa lounaan ajaksi. 

Tarjoilijan tehtäviä itsepalvelu- sekä palvelulinjastossa on:

1. Tarkistaa astiat, tarjottimet, lautasliinat ja täydentää niitä tarpeen mukaisesti

2. Käynnistää linjaston koneet sekä laitteet

3. Asettaa tuotteet esille ja varata ottimet

4. Täydentää tuotteita riittävän usein

5. Työskennellä kassalla

6. Huolehtia asiakastilojen ja tarjoilulaitteiden siisteydestä koko ruokailun ajan

7. Tyhjentää ja pesetä linjasto ruokailun jälkeen

8. Kunnostaa linjasto seuraavaa päivää varten

9. Vie puhtaat astiat paikallensa

10. Täydentää pöytämausteet ja asettaa seuraavan päivän ruokalistat esille

Linjaston laitteet

Erilaisia tarjoilulinjaston kylmälaitteita on esim. kylmäaltaat, -tasot, -kaapit ja lasikot. Nämä pitävät ruoat ja juomat oikean lämpöisinä tarjollaoloajan. Kylmäallas on paras kylmäsäilytyspaikka. Mm. salaattia ja juomia pidetään kylmässä. 

Kuva maitoautomaatista

Novobox = 10 tai 20 litran myyntipakkaus, johon maitoa pakataan ammattikeittiöitä varten

Lämpösäilytyslaitteilla saadaan lämpösäilytystä vaativat ruoat pysymään kuumina. Astioiden lämmittämiseen on omat laitteensa. Lämpösäilytyslaitteesta tarjoillaan ruokia, joiden lämpötila ei saa laskea alle 60.  Lämpötila valitaan säilytettävän ruoan mukaan. 

Lämpökaapit ovat lämpöhauteiden alarakenteissa. Ne ovat ruokien välivarastointia varten.

Yleisin käytössä oleva lämpösäilytystapa on vesihaude. Se täytetään aina lämpimällä vesijohtovedellä. Jos vettä on liikaa, tarjoiluastiat kelluvat ja jos vettä on liian vähän, laitteen ylikuumenemissuoja saataa laueta ja laitteesta katkeaa virta. Hauteen lämpötila säädetään vähintään 65, ettei ruoka jäähdy.

Jos tarjoiluastia koskettaa lämpöhauteen pohjaa, ruoka palaa kiinni astian pohjaan. 

Lämpötaso ja lämpölevy

= käytetään valmiiden annosten lyhytaikaiseen säilytykseen ja noutopöydässä tarjolla olevien lämpimien ruokien kuumana pitämiseen. Lämpölamppuja tai lämpösäteilimiä voidaan asettaa tason yläpuolelle parantaakseen niiden tehoa. 

Ylempi lämpölevy ja alempi lämpötaso

Omavalvonta

Tarjoilulinjaston hoitoon kuuluu monia omavalvontaan liittyviä toimia, esimerkiksi kylmä- ja lämpösäilytyslaitteiden lämpötilojen seuraaminen sekä kirjaaminen. Lämpötiloja tarkkaillaan koko työpäivän ajan. Kylmäsäilytyslaitteiden lämpötilat kirjataan ohjauspaneelin näytön mukaan. Kylmäaltaissa myös pidetään erillistä mittaria, josta näkyy todellinen lämpötila. 

Lämpösäilytyslaitteissa puolestaan tarkistetaan, että termostaatti on asetettu oikeaan lämpötilaan. Lämpötila voidaan tarkistaa mittaamalla hauteessa olevan veden lämpötila lämpömittarilla.